Tehtävä 1.1
Kuvaile miten dynaaminen kwh-mittari toimii? Mihin toiminta
perustuu?
Dynaamisessa mittarissa näkyvä kiekko on sähkömoottorin
roottori joka pyörii.
Tehtävä 1.2
Kuvaile miten staattinen kwh-mittari toimii? Mihin toiminta
perustuu?
Staattinen mittari toimii elektroniikalla
Tehtävä 1.3
Luettele tehosuureet joita voidaan mitata esim.
teollisuuskiinteistön pääkeskukselta?
Pätöenergia, loisenergia, huipputeho ja näennäisteho.
Tehtävä 1.4
Miten pätö-, lois- ja näennäisteho eroavat toisistaan?
Pätöteho on resistanssien kuluttamaa energiaa. Loistehoa
tarvitsevat käämit esim. moottorien magneettikentät. Näennäisteho on
kokonaisteho, joka sisältää pätö- ja loistehon.
Tehtävä 1.5
Piirrä periaatekuva epäsymmetrisestä kolmivaihetehon (pätö)
mittauksesta?
Tehtävä 1.6
Miksi loisteho mitataan? Miksi siitä on haittaa verkostoon?
Loisteho mittarilla, kuormittaa verkkoa turhaan.
Tehtävä 1.7
Kuinka loisteho kompensoidaan? Mitä etua on
kompensoinninsta?
Loistehon kompensointi kondensaattoreilla.
Tehtävä 1.8
Kuinka epäsuoramittaus eroaa suorasta energianmittauksesta?
-Epäsuorassa mittauksessa käytetään virtamuuntajia.
Tehtävä 1.9
Mihin virtamuuntajan toiminta perustuu?
Induktioon.
Tehtävä 1.10
Millä perusteella valitset virtamuuntajan?
Mitattavan virran mukaan esim. 200/5 A.
Tehtävä 1.11
Kuinka kuluttajamittareiden (kwh) tiedonsiirot voidaan
järjestää (kuluttajalta energiayhtiölle)?
Sähköverkon kautta, GSM laitteiden kautta.
Tehtävä 1.12
Mikä on verkkokäskylaite ja mihin sitä käytetään?
Sähkölaitos ohjaa sen kautta mittaria ja keskuksen releitä.
Esim. LVV
Tehtävä 1.13
Miksi energiayhtiö käyttäisi tehonrajoitusta? Miten se näkyy
kuluttajalla?
Sen avulla voidaan leikata sähköverkon tehohuippuja.
Tehtävä 1.14
Mikä on SLY-kytkentä?
Sähkölaitos yhdistyksen ohje, jonka mukaan sähkölämmitteisen
talon releistys kytketään.
Tehtävä 1.15
Mitä tarkoitetaan tarfinohjauksella? Mitä hyötyä siitä on
kuluttajalle?
Sähkömittaria ohjataan sähkön hinnan mukaan. Esim. vuoden
aika tariffi.
