Hannun kurssi sähköntuotanto ja -siirto 20.3.2017

Maakaapeliverkostotyöt

Tehtävä 1:

Mitä johdinaineita käytetään maakaapeleissa?

-Kuparia ja alumiinia

Tehtävä 2:

Mitä merkitystä on kaapelinvalinnassa johdinaineella?

-Alumiinia halvempaa ja kevyempää kuin kupari mutta myös hauraampaa ja oksidoituu helpommin kupariin verrattuna.

Tehtävä 3:

Kuinka PVC ja PE eristeaineet eroavat toisistaan?

-PVC:n maksimi kuormitus lämpötila on 70 astetta.

Tehtävä 4:

Mitä asetuksia on annettu maahan asennettaville kaapeleille? PEX:llä 95 astetta.

Normaalisti maahan asennettavassa kaapelissa pitää olla konsentrinen tai mekaaninen suojaus.

AXMK kaapeleita saa asentaa tietyin edellytyksin myös maahan, jolloin kaapeli on asennettava tarpeeksi syvälle.

Tehtävä 5: Mitkä ovat standardin mukaiset johdinvärit 5-johdin kaapelissa?

RU-MU-HA-VASI-KEVI

Tehtävä 6:

Mitä kaapeleissa olevilla lajimerkeillä kuvataan?

M=muovi

K=kaapeli

x=pex-eriste

A=alumiini

C=kupari

Tehtävä 7:

Millaisia, rakenteelta, seuraavien lajimerkkien mukaiset kaapelit ovat:

 MCMK? Muovi, kupari, muovi, kaapeli

 AMCMK? Alumiini, muovi, kupari, muovi, kaapeli

 AXMK? Alumiini, PEX-eriste, muovi, kaapeli

 

 

 

Tehtävä 8:

Miten kaapelin kuormitettavuus vaikuttaa kaapelin valintaan?

Paikkoihin jossa kaapelin jäädytysolosuhteet ovat huonot tai ympäristön lämpötila korkea valitaan suurempi poikkipintainen kaapeli.

Tehtävä 9:

Kuinka paljon voidaan kuormittaa 63A gG sulaketta? Miten kuormitusarvo vaikuttaa kaapelin valintaan?

n. 70 A. Valintaan kaapeli joka kestää tämän virran (min 16 Al)

Tehtävä 10.

Mitä tarkoitetaan liittymisjohdolla?

Kuluttajan omistama kaapeli, jolla kiinteistö liitetään verkkoyhtiön sähköverkkoon.

Tehtävä 11.

Mitä seikkoja on otettava huomioon kun liittymiskaapeli asennetaan kiinteistöön?

-Kaapelille asennettava palonkestävä suojaputki (min 50 JM tai 32 JAPP)

Tehtävä 12.

Mitä vaatimuksia on asetettu kaapelipäätteille?

-Kestettävä UV-rasitus, mekaaninen kesto tarpeeksi hyvä.

Tehtävä 13.

Miksi käytetään kaapelipäätteitä?

-Estetään veden pääsy kaapeliin.

Tehtävä 14.

Luettele minkälaisia jatkos mahdollisuuksia on alle 1kV maakaapeleille?

-Kutistemuovijatkos, valumuovijatkos, keelijatkos

Tehtävä 15.

Milloin tarvitaan kaapelikenkiä?

Suuremmilla poikkipinnoilla jolloin liitoksesta saadaan varmempi.

Tehtävä 16.

Missä järjestyksessä kaapelikenkä puristetaan johtimeen?

Puristukset keskeltä alkaen.

Tehtävä 17.

Mitä etua saavutetaan ruuviliitosjatkoksesta?

Ei tarvita puristustyöpihtejä.

Tehtävä 18.

Kuvaile päävaiheittain kutistemuovijatkon tekeminen?

Kuorinta ohjeen mukaan, kutistesukat oikeassa vaiheessa pujotetaan paikoilleen, liittimen asentaminen, sukkien kutistaminen

Tehtävä 19.

Mitä muita johtoverkkoja voidaan asentaa maahan, kuin sähköverkkoja?

-Tietoliikenne- ja antenniverkkoja.

Tehtävä 20.

Luettele tapauskohtaisesti maakaapelin asennussyvyyteen?

 

Tehtävä 21.

Kuvaile pääkohdittain maakaapelin asennus maahan?

Ojan kaivaminen yleensä 0,7-1 m, kivet pois ojan pohjalta, tarvittaessa hiekoittaminen, kaapelin asennus, täyttö. Nauha asennetaan n. 2 cm maanpinnasta. Tarvittaessa mekaaninen suojaus.

Tehtävä 22.

Kuinka alle 1kV maakaapeli asennetaan pylvääseen?

-Kohokiinnikkeillä (AMKA-naula), suojaus kourulla n. 2 metriä alaosasta.

Tehtävä 23.

Millä edellytyksillä jakeluverkonhaltija kytkee liittymiskaapeliin sähköt?

-Asennusten oltava määräysten mukaiset ja urakoitsija tilaa liittymisen hyvissä ajoin ao. kaavakkeella.

Tehtävä 24.

Mitä työkaluja tarvitaan, jos halutaan selvittää maanpäältä maakaapelin reitti?

-Kaapelihakulaitteella.

Hannun kurssi sähköntuotanto ja -siirto 13.3.2017

SEOT53, Ilmajohtoverkostotyöt

Tehtävä 1:

Mitä tarkoitetaan ilmajohdolla?

-Pylväisiin asennettu kaapeli tai johto

Tehtävä 2:

Mitä on otettava huomioon kun suunnitellaan ilmajohdolle johtoreittiä? Luettele myös johtoreitin maastosuunnittelun vaiheet.

-Pyritään laittamaan johtoreitti teiden varteen.

-Huomioidaan maaston muodot ja erilaiset esteet, kuten rakennukset, vesistöt jne.

Tehtävä 3:

Mitä suojaimia asentaja tarvitsee pylvästyöskentelyssä ja miksi?

-Suojavaatetus, silmäsuojat, turvakengät, kypärä kuulosuojalla, suojahansikkaat

Tehtävä 4:

Mitä muita menetelmiä on olemassa pylväässä työskentelyyn, kuin kiipeäminen pylväskengillä? Mitä rajoitteita (koulutusta) muut menetelmät asettavat?

-Nostokori ja henkilönostimet

-tarvittava opastus (18 v.)

Tehtävä 5:

Mitkä tekijät vaikuttavat pylväskuopan syvyyteen?

-Pylvään pituus, maan laatu

Tehtävä 6:

Kuvaile päävaiheittain pylvään pystytys koneellisesti?

-Pylväskuopan kaivu (n. 2m), pylvään kalustus, pylvään nosto, juuren tiivistys

Tehtävä 7:

Kuvaile päävaiheittain turvallinen pylvääseen kiipeäminen?

-Valjaiden tarkistaminen ja pukeminen oikein.

- Pylvästyö kiinnitetään heti alhaalla

-Käytetään kahta pylväsvyötä, jolloin esteet voidaan ylittää turvallisesti

Tehtävä 8:

Milloin ja miksi pylväisiin laitetaan haruksia?

-Johtojen pylvästä kallistavat voimat kumotaan haruksilla

 

Tehtävä 9:

Mitkä tekijät vaikuttavat haruskulman ja etäisyyden määrittämiseen?

• Kaapeleiden tyypit ja poikkipinnat sekä määrä

Tehtävä 10.

Luettele haruksen pääosat (5kpl)?

-Haruslaatta, harusvarsi, harusvaijeri, haruslukko yläpäähän harusta ja

Tehtävä 11.

Kuvaile työvaiheittain kuinka haruksen yläosa asennetaan pylvääseen?

Vaijeriin laitetaan haruslukko ja pylvääseen naulataan tarvittaessa kiinnikkeet, jotta vaijeri ei luista alaspäin. Vaijeri pyöräytetään kaksi kierrosta pylvään ympäri.

Tehtävä 12.

Kuvaile työvaiheittain kuinka haruksen alaosa asennetaan pylvääseen?

• Harusvaijeri kiinnitetään harusvarren silmukkaan kiilapitimellä tai kierukkapäätteellä

Tehtävä 13.

Kuinka tiheästi ja/tai mistä kohdin AMKA-linja on maadoitettava?

-AMKA:n PEN-johdin (kannatinvaijeri) maadoitetaan muuntajan läheisyydessä ja enintään 200m kuluttajalta.

Tehtävä 14.

Millä tavoin/menetelmin maadoituselektrodi voidaan asentaa maahan?

-Kaivamalla kaivurilla ojaa, johon maadoituskupari asennetaan tai tekemällä syvämaadoitus.

Syvämaadoituksessa metallitangon ja katuporan avulla kupari saadaan syvälle maahan.

Tehtävä 15.

Miten ja miksi maadoituskupari on suojattava?

-Vikatilanteessa kupariin voi tulla vaarallisia jännitteitä.

Tehtävä 16.

Missä kohteissa AMKA-kaapelia käytetään?

-Maaseudulla, kun maakaapelointi on liian kallista tai hankalaa.

Tehtävä 17.

Kuinka leveän johtoreitin AMKA-linja vaatii metsässä?

-Yleensä kaivinkoneen leveys riittää (n. 3m). Kuitenkaan oksat eivät saa hangata AMKAa.

 

 

Tehtävä 18.

Kuinka AMKA-johtimet (L1, L2, L3 ja PEN) tunnistetaan toisistaan?

• Vaihejohtimissa on harjanteet (2, 3, ja 4).

Tehtävä 19.

Luettele yleisimmät koukkutyypit ja kuvaile missä niitä voitaisiin käyttää?

Koukku välipylvääseen, päätepylvääseen ja ulkokulmaan.

Tehtävä 20.

Luettele yleisimmät päätepitimet ja kuvaile mihin niiden toiminta perustuu?

Kierukkapääte ja kartiopäätepidin

Tehtävä 21.

Miten liittimen valinta vaikuttaa asentajan työhön?

omat liittimet alumiini/alumiini liitokselle ja alumiini/kupariliitokselle.

Tehtävä 22.

Kuivaile pääkohdittain AMKA-kaapelin asennusvaiheet?

-Pylvästys ja harustus, pylväiden kalustus, AMKA:n veto ja kiinnitys sekä kytkennät.

Tehtävä 23.

Kuivaile pääkohdittain AMKA-kaapelin jatkoksen teko vaiheet?

-Kannatinvaijeri (PEN-johdin) jatketaan eristämättömällä vedonkestävällä kiilaliittimellä

-Vaihejohtimet jatketaan eristetyillä liittimillä.

Tehtävä 24.

Eri jännitetason kaapeleita voidaan laittaa samaan pylväisiin, yhteiskäyttöpylväisiin? Kuinka alemman jännitetason asentajalle on kerrottu ylimmän työskentelyalueen raja?

Hannun kurssi sähköntuotanto ja -siirto 27.2.2017 Järjestelmän rakenne 2

Järjestelmän rakenne 2

Tehtävä 1:

Mikä on keskijännitteen jännitealue?

10 kV-45 kV

Tehtävä 2:

Kuinka jakelumuuntamot jakaantuvat rakenteensa/sijoituksensa perusteella?

Pylväsmuuntamot, puistomuuntamot ja kellarimuuntamot

Tehtävä 3:

Mitkä tekijät vaikuttavat muuntamon sijoitteluun?

Maaseutu/taajama. Muuntamon koko.

Tehtävä 4:

Mihin muuntajan väliottokytkintä käytetään?

Muuntaja jännitteen säätöön.

Tehtävä 5:

Osa muuntajista on öljy täytteisiä. Mihin muuntaja tarvitsee öljyä? Miksi öljytäytteisissä muuntajissa on paisuntasäiliö?

Muuntajaöljy on jäähdytystä ja eristystä varten. Vanhoissa muuntajissa on säiliö öljyn lämpölaajenemisen vuoksi. Uudemmat muuntajat ovat suljettuja, eikä niissä ole paisuntasäiliötä.

Tehtävä 6:

Mitä yksikköä käytetään muuntajan tehon ilmaisemiseen? Esitä näennäistehon kaava jännitettä ja virtaa apunakäyttäen?

kilovolttiampeeri kVA. S=

Tehtävä 7:

Mitä tarkoittaa muuntajan kyljessä merkintä Dyn11?

Ensiö kolmiossa ja toisio tähdessä. Toisiossa nollapiste. Ensiön ja toision völinen vaihe-ero 30 astetta.

Tehtävä 8:

Kuinka hermeettisesti suljettu muuntaja eroaa painesäiliöllä varustetusta muuntajasta?

Hermeettinen muuntaja suljettu ulkoilmalta, eikä siinä ole paisunta-aikaa.

Tehtävä 9:

Millaisissa paikoissa voidaan käyttää valuhartsieristeistä jakelumuuntajaa?

Paikoissa, jonne öljytäytteinen ei sovellu. Esim. teollisuuslaitoksissa.

 

 

Tehtävä 10.

Mitä tarkkailu ja huolto toimia jakelumuuntajille tehdään?

Tarkastetaan eristinten kunto, öljyn määrä ja tehdään puhdistus. Tarkastetaan maadoitus.

 

Hannun kurssi sähköntuotanto ja -siirto 27.2.2017

Mika Korkiakoski                                                                27.2.2017

SEOT52.1, Jakelujärjestelmän rakenne 1

Sähköasema ja kytkinlaitos

Tausta materiaali:

 Markku Monni: Sähköverkkoasennukset-kirja

 Internet: www.energia.fi ja www.fingrid.fi

Tehtävä 1:

Kuinka määritellään sähköasema?

Sähkönjakelussa käytettävät muuntajat ja kytkinlaitteet sijoitetaan sähköasemille.

 

Tehtävä 2:

Miksi voimalaitosten yhteydessä on sähköasema?

Generaattorilta tuleva 10,5 kV:n jännite nostetaan 110 kV:n siirtojännitteeksi.

 

Tehtävä 3:

Mikä tehtävä sähköasemilla on jakeluverkossa?

Jännitteen alentaminen tai korottaminen ja jakaminen eri linjoille.

 

Tehtävä 4:

Kirjan sivulla 32 on kuvassa 45 esimerkki sähköaseman pääkaavion osa 110kV kentästä. Kenttään kuuluvat erotin, maadoituserotin, katkaisija, virtamuuntajat, jännitemuuntajat, ylijännitesuojat, päämuuntaja ja 20kV:n maakaapelipääte. Kuvaile kyseisten osien/laitteiden käyttötarkoitus ko. kentässä:

 

 

Tehtävä 5:

Mitä tarkoitetaan 20kV:n kytkinlaitoksella?

Tehtävä 6:

Mitä tarkoitetaan kun kytkinlaitosten yhteydessä puhutaan kennoista?

Tehtävä 7:

Minkälaisia suojausjärjestelmiä käytetään levykotelokennoissa kiskosto-oikosulkutapauksien ehkäisemiseksi?

Tehtävä 8:

Mitä etua saavutetaan SF6 kojeiston käytöstä? Mihin etu perustuu?

Tehtävä 9:

Mitä kokoojakiskolla tehdään ja mitkä ovat sen pääosat (rakenne)?

Tehtävä 10.

Mihin erottimia käytetään?

Tehtävä 11:

Tavallisella erottimella ei ole virran katkaisukykyä. Sen sijaan kuormaerottimella on. Mihin perustuu kuormaerottimen erotuskyky?

Tehtävä 12:

Miten varokekuormaerotin toimii?

 

Tehtävä 13:

Mitä maadoituserottimella tehdään?

Tehtävä 14:

Mihin katkaisijaa käytetään?

Tehtävä 15:

Miten katkaisija eroaa erottimesta?

Tehtävä 16:

Mihin virta- ja jännitemuuntajia käytetään?

Tehtävä 17:

Mihin ylijännitesuojia tarvitaan?

Yleisin tarve on suojautuminen ukkoselta.

 

Tehtävä 18:

Mitä tarkoitetaan omakäyttömuuntajalla?

Sähköaseman omaa sähkötarvetta varten.

Tehtävä 19:

Mihin kytkinlaitoksen akustoja tarvitaan?

Turvaa kytkinlaitoksen sähköt vikatilanteessa

Tehtävä 20:

Mikä on suojareleistyksen tehtävä?

Toimivat oikosulku, ja ylikuormitus tilanteessa.

 

 

Tehtävä 21:

Mitä tarkoitetaan kennoterminaaleilla?

Lähdön suojalaitteisto

Tehtävä 22:

Mitkä osat sähköasemasta tai kytkinlaitoksesta on maadoitettava?

Tehtävä 23:

Millä edellytyksellä kytkinlaitoksessa voi tehdä käyttötoimenpiteitä?