SEOT 56 energianmittaus

Tehtävä 1.1

Kuvaile miten dynaaminen kwh-mittari toimii? Mihin toiminta perustuu?

Dynaamisessa mittarissa näkyvä kiekko on sähkömoottorin roottori joka pyörii.

Tehtävä 1.2

Kuvaile miten staattinen kwh-mittari toimii? Mihin toiminta perustuu?

Staattinen mittari toimii elektroniikalla

Tehtävä 1.3

Luettele tehosuureet joita voidaan mitata esim. teollisuuskiinteistön pääkeskukselta?

Pätöenergia, loisenergia, huipputeho ja näennäisteho.

Tehtävä 1.4

Miten pätö-, lois- ja näennäisteho eroavat toisistaan?

Pätöteho on resistanssien kuluttamaa energiaa. Loistehoa tarvitsevat käämit esim. moottorien magneettikentät. Näennäisteho on kokonaisteho, joka sisältää pätö- ja loistehon.

Tehtävä 1.5

Piirrä periaatekuva epäsymmetrisestä kolmivaihetehon (pätö) mittauksesta?

 

Tehtävä 1.6

Miksi loisteho mitataan? Miksi siitä on haittaa verkostoon?

Loisteho mittarilla, kuormittaa verkkoa turhaan.

Tehtävä 1.7

Kuinka loisteho kompensoidaan? Mitä etua on kompensoinninsta?

Loistehon kompensointi kondensaattoreilla.

Tehtävä 1.8

Kuinka epäsuoramittaus eroaa suorasta energianmittauksesta?

-Epäsuorassa mittauksessa käytetään virtamuuntajia.

Tehtävä 1.9

Mihin virtamuuntajan toiminta perustuu?

Induktioon.

 

 

Tehtävä 1.10

Millä perusteella valitset virtamuuntajan?

Mitattavan virran mukaan esim. 200/5 A.

Tehtävä 1.11

Kuinka kuluttajamittareiden (kwh) tiedonsiirot voidaan järjestää (kuluttajalta energiayhtiölle)?

Sähköverkon kautta, GSM laitteiden kautta.

Tehtävä 1.12

Mikä on verkkokäskylaite ja mihin sitä käytetään?

Sähkölaitos ohjaa sen kautta mittaria ja keskuksen releitä. Esim. LVV

Tehtävä 1.13

Miksi energiayhtiö käyttäisi tehonrajoitusta? Miten se näkyy kuluttajalla?

Sen avulla voidaan leikata sähköverkon tehohuippuja.

Tehtävä 1.14

Mikä on SLY-kytkentä?

Sähkölaitos yhdistyksen ohje, jonka mukaan sähkölämmitteisen talon releistys kytketään.

Tehtävä 1.15

Mitä tarkoitetaan tarfinohjauksella? Mitä hyötyä siitä on kuluttajalle?

Sähkömittaria ohjataan sähkön hinnan mukaan. Esim. vuoden aika tariffi.

Hannun kurssi sähköntuotanto ja -siirto 20.3.2017

Maakaapeliverkostotyöt

Tehtävä 1:

Mitä johdinaineita käytetään maakaapeleissa?

-Kuparia ja alumiinia

Tehtävä 2:

Mitä merkitystä on kaapelinvalinnassa johdinaineella?

-Alumiinia halvempaa ja kevyempää kuin kupari mutta myös hauraampaa ja oksidoituu helpommin kupariin verrattuna.

Tehtävä 3:

Kuinka PVC ja PE eristeaineet eroavat toisistaan?

-PVC:n maksimi kuormitus lämpötila on 70 astetta.

Tehtävä 4:

Mitä asetuksia on annettu maahan asennettaville kaapeleille? PEX:llä 95 astetta.

Normaalisti maahan asennettavassa kaapelissa pitää olla konsentrinen tai mekaaninen suojaus.

AXMK kaapeleita saa asentaa tietyin edellytyksin myös maahan, jolloin kaapeli on asennettava tarpeeksi syvälle.

Tehtävä 5: Mitkä ovat standardin mukaiset johdinvärit 5-johdin kaapelissa?

RU-MU-HA-VASI-KEVI

Tehtävä 6:

Mitä kaapeleissa olevilla lajimerkeillä kuvataan?

M=muovi

K=kaapeli

x=pex-eriste

A=alumiini

C=kupari

Tehtävä 7:

Millaisia, rakenteelta, seuraavien lajimerkkien mukaiset kaapelit ovat:

 MCMK? Muovi, kupari, muovi, kaapeli

 AMCMK? Alumiini, muovi, kupari, muovi, kaapeli

 AXMK? Alumiini, PEX-eriste, muovi, kaapeli

 

 

 

Tehtävä 8:

Miten kaapelin kuormitettavuus vaikuttaa kaapelin valintaan?

Paikkoihin jossa kaapelin jäädytysolosuhteet ovat huonot tai ympäristön lämpötila korkea valitaan suurempi poikkipintainen kaapeli.

Tehtävä 9:

Kuinka paljon voidaan kuormittaa 63A gG sulaketta? Miten kuormitusarvo vaikuttaa kaapelin valintaan?

n. 70 A. Valintaan kaapeli joka kestää tämän virran (min 16 Al)

Tehtävä 10.

Mitä tarkoitetaan liittymisjohdolla?

Kuluttajan omistama kaapeli, jolla kiinteistö liitetään verkkoyhtiön sähköverkkoon.

Tehtävä 11.

Mitä seikkoja on otettava huomioon kun liittymiskaapeli asennetaan kiinteistöön?

-Kaapelille asennettava palonkestävä suojaputki (min 50 JM tai 32 JAPP)

Tehtävä 12.

Mitä vaatimuksia on asetettu kaapelipäätteille?

-Kestettävä UV-rasitus, mekaaninen kesto tarpeeksi hyvä.

Tehtävä 13.

Miksi käytetään kaapelipäätteitä?

-Estetään veden pääsy kaapeliin.

Tehtävä 14.

Luettele minkälaisia jatkos mahdollisuuksia on alle 1kV maakaapeleille?

-Kutistemuovijatkos, valumuovijatkos, keelijatkos

Tehtävä 15.

Milloin tarvitaan kaapelikenkiä?

Suuremmilla poikkipinnoilla jolloin liitoksesta saadaan varmempi.

Tehtävä 16.

Missä järjestyksessä kaapelikenkä puristetaan johtimeen?

Puristukset keskeltä alkaen.

Tehtävä 17.

Mitä etua saavutetaan ruuviliitosjatkoksesta?

Ei tarvita puristustyöpihtejä.

Tehtävä 18.

Kuvaile päävaiheittain kutistemuovijatkon tekeminen?

Kuorinta ohjeen mukaan, kutistesukat oikeassa vaiheessa pujotetaan paikoilleen, liittimen asentaminen, sukkien kutistaminen

Tehtävä 19.

Mitä muita johtoverkkoja voidaan asentaa maahan, kuin sähköverkkoja?

-Tietoliikenne- ja antenniverkkoja.

Tehtävä 20.

Luettele tapauskohtaisesti maakaapelin asennussyvyyteen?

 

Tehtävä 21.

Kuvaile pääkohdittain maakaapelin asennus maahan?

Ojan kaivaminen yleensä 0,7-1 m, kivet pois ojan pohjalta, tarvittaessa hiekoittaminen, kaapelin asennus, täyttö. Nauha asennetaan n. 2 cm maanpinnasta. Tarvittaessa mekaaninen suojaus.

Tehtävä 22.

Kuinka alle 1kV maakaapeli asennetaan pylvääseen?

-Kohokiinnikkeillä (AMKA-naula), suojaus kourulla n. 2 metriä alaosasta.

Tehtävä 23.

Millä edellytyksillä jakeluverkonhaltija kytkee liittymiskaapeliin sähköt?

-Asennusten oltava määräysten mukaiset ja urakoitsija tilaa liittymisen hyvissä ajoin ao. kaavakkeella.

Tehtävä 24.

Mitä työkaluja tarvitaan, jos halutaan selvittää maanpäältä maakaapelin reitti?

-Kaapelihakulaitteella.

Hannun kurssi sähköntuotanto ja -siirto 13.3.2017

SEOT53, Ilmajohtoverkostotyöt

Tehtävä 1:

Mitä tarkoitetaan ilmajohdolla?

-Pylväisiin asennettu kaapeli tai johto

Tehtävä 2:

Mitä on otettava huomioon kun suunnitellaan ilmajohdolle johtoreittiä? Luettele myös johtoreitin maastosuunnittelun vaiheet.

-Pyritään laittamaan johtoreitti teiden varteen.

-Huomioidaan maaston muodot ja erilaiset esteet, kuten rakennukset, vesistöt jne.

Tehtävä 3:

Mitä suojaimia asentaja tarvitsee pylvästyöskentelyssä ja miksi?

-Suojavaatetus, silmäsuojat, turvakengät, kypärä kuulosuojalla, suojahansikkaat

Tehtävä 4:

Mitä muita menetelmiä on olemassa pylväässä työskentelyyn, kuin kiipeäminen pylväskengillä? Mitä rajoitteita (koulutusta) muut menetelmät asettavat?

-Nostokori ja henkilönostimet

-tarvittava opastus (18 v.)

Tehtävä 5:

Mitkä tekijät vaikuttavat pylväskuopan syvyyteen?

-Pylvään pituus, maan laatu

Tehtävä 6:

Kuvaile päävaiheittain pylvään pystytys koneellisesti?

-Pylväskuopan kaivu (n. 2m), pylvään kalustus, pylvään nosto, juuren tiivistys

Tehtävä 7:

Kuvaile päävaiheittain turvallinen pylvääseen kiipeäminen?

-Valjaiden tarkistaminen ja pukeminen oikein.

- Pylvästyö kiinnitetään heti alhaalla

-Käytetään kahta pylväsvyötä, jolloin esteet voidaan ylittää turvallisesti

Tehtävä 8:

Milloin ja miksi pylväisiin laitetaan haruksia?

-Johtojen pylvästä kallistavat voimat kumotaan haruksilla

 

Tehtävä 9:

Mitkä tekijät vaikuttavat haruskulman ja etäisyyden määrittämiseen?

• Kaapeleiden tyypit ja poikkipinnat sekä määrä

Tehtävä 10.

Luettele haruksen pääosat (5kpl)?

-Haruslaatta, harusvarsi, harusvaijeri, haruslukko yläpäähän harusta ja

Tehtävä 11.

Kuvaile työvaiheittain kuinka haruksen yläosa asennetaan pylvääseen?

Vaijeriin laitetaan haruslukko ja pylvääseen naulataan tarvittaessa kiinnikkeet, jotta vaijeri ei luista alaspäin. Vaijeri pyöräytetään kaksi kierrosta pylvään ympäri.

Tehtävä 12.

Kuvaile työvaiheittain kuinka haruksen alaosa asennetaan pylvääseen?

• Harusvaijeri kiinnitetään harusvarren silmukkaan kiilapitimellä tai kierukkapäätteellä

Tehtävä 13.

Kuinka tiheästi ja/tai mistä kohdin AMKA-linja on maadoitettava?

-AMKA:n PEN-johdin (kannatinvaijeri) maadoitetaan muuntajan läheisyydessä ja enintään 200m kuluttajalta.

Tehtävä 14.

Millä tavoin/menetelmin maadoituselektrodi voidaan asentaa maahan?

-Kaivamalla kaivurilla ojaa, johon maadoituskupari asennetaan tai tekemällä syvämaadoitus.

Syvämaadoituksessa metallitangon ja katuporan avulla kupari saadaan syvälle maahan.

Tehtävä 15.

Miten ja miksi maadoituskupari on suojattava?

-Vikatilanteessa kupariin voi tulla vaarallisia jännitteitä.

Tehtävä 16.

Missä kohteissa AMKA-kaapelia käytetään?

-Maaseudulla, kun maakaapelointi on liian kallista tai hankalaa.

Tehtävä 17.

Kuinka leveän johtoreitin AMKA-linja vaatii metsässä?

-Yleensä kaivinkoneen leveys riittää (n. 3m). Kuitenkaan oksat eivät saa hangata AMKAa.

 

 

Tehtävä 18.

Kuinka AMKA-johtimet (L1, L2, L3 ja PEN) tunnistetaan toisistaan?

• Vaihejohtimissa on harjanteet (2, 3, ja 4).

Tehtävä 19.

Luettele yleisimmät koukkutyypit ja kuvaile missä niitä voitaisiin käyttää?

Koukku välipylvääseen, päätepylvääseen ja ulkokulmaan.

Tehtävä 20.

Luettele yleisimmät päätepitimet ja kuvaile mihin niiden toiminta perustuu?

Kierukkapääte ja kartiopäätepidin

Tehtävä 21.

Miten liittimen valinta vaikuttaa asentajan työhön?

omat liittimet alumiini/alumiini liitokselle ja alumiini/kupariliitokselle.

Tehtävä 22.

Kuivaile pääkohdittain AMKA-kaapelin asennusvaiheet?

-Pylvästys ja harustus, pylväiden kalustus, AMKA:n veto ja kiinnitys sekä kytkennät.

Tehtävä 23.

Kuivaile pääkohdittain AMKA-kaapelin jatkoksen teko vaiheet?

-Kannatinvaijeri (PEN-johdin) jatketaan eristämättömällä vedonkestävällä kiilaliittimellä

-Vaihejohtimet jatketaan eristetyillä liittimillä.

Tehtävä 24.

Eri jännitetason kaapeleita voidaan laittaa samaan pylväisiin, yhteiskäyttöpylväisiin? Kuinka alemman jännitetason asentajalle on kerrottu ylimmän työskentelyalueen raja?

Hannun kurssi sähköntuotanto ja -siirto 27.2.2017 Järjestelmän rakenne 2

Järjestelmän rakenne 2

Tehtävä 1:

Mikä on keskijännitteen jännitealue?

10 kV-45 kV

Tehtävä 2:

Kuinka jakelumuuntamot jakaantuvat rakenteensa/sijoituksensa perusteella?

Pylväsmuuntamot, puistomuuntamot ja kellarimuuntamot

Tehtävä 3:

Mitkä tekijät vaikuttavat muuntamon sijoitteluun?

Maaseutu/taajama. Muuntamon koko.

Tehtävä 4:

Mihin muuntajan väliottokytkintä käytetään?

Muuntaja jännitteen säätöön.

Tehtävä 5:

Osa muuntajista on öljy täytteisiä. Mihin muuntaja tarvitsee öljyä? Miksi öljytäytteisissä muuntajissa on paisuntasäiliö?

Muuntajaöljy on jäähdytystä ja eristystä varten. Vanhoissa muuntajissa on säiliö öljyn lämpölaajenemisen vuoksi. Uudemmat muuntajat ovat suljettuja, eikä niissä ole paisuntasäiliötä.

Tehtävä 6:

Mitä yksikköä käytetään muuntajan tehon ilmaisemiseen? Esitä näennäistehon kaava jännitettä ja virtaa apunakäyttäen?

kilovolttiampeeri kVA. S=

Tehtävä 7:

Mitä tarkoittaa muuntajan kyljessä merkintä Dyn11?

Ensiö kolmiossa ja toisio tähdessä. Toisiossa nollapiste. Ensiön ja toision völinen vaihe-ero 30 astetta.

Tehtävä 8:

Kuinka hermeettisesti suljettu muuntaja eroaa painesäiliöllä varustetusta muuntajasta?

Hermeettinen muuntaja suljettu ulkoilmalta, eikä siinä ole paisunta-aikaa.

Tehtävä 9:

Millaisissa paikoissa voidaan käyttää valuhartsieristeistä jakelumuuntajaa?

Paikoissa, jonne öljytäytteinen ei sovellu. Esim. teollisuuslaitoksissa.

 

 

Tehtävä 10.

Mitä tarkkailu ja huolto toimia jakelumuuntajille tehdään?

Tarkastetaan eristinten kunto, öljyn määrä ja tehdään puhdistus. Tarkastetaan maadoitus.

 

Hannun kurssi sähköntuotanto ja -siirto 27.2.2017

Mika Korkiakoski                                                                27.2.2017

SEOT52.1, Jakelujärjestelmän rakenne 1

Sähköasema ja kytkinlaitos

Tausta materiaali:

 Markku Monni: Sähköverkkoasennukset-kirja

 Internet: www.energia.fi ja www.fingrid.fi

Tehtävä 1:

Kuinka määritellään sähköasema?

Sähkönjakelussa käytettävät muuntajat ja kytkinlaitteet sijoitetaan sähköasemille.

 

Tehtävä 2:

Miksi voimalaitosten yhteydessä on sähköasema?

Generaattorilta tuleva 10,5 kV:n jännite nostetaan 110 kV:n siirtojännitteeksi.

 

Tehtävä 3:

Mikä tehtävä sähköasemilla on jakeluverkossa?

Jännitteen alentaminen tai korottaminen ja jakaminen eri linjoille.

 

Tehtävä 4:

Kirjan sivulla 32 on kuvassa 45 esimerkki sähköaseman pääkaavion osa 110kV kentästä. Kenttään kuuluvat erotin, maadoituserotin, katkaisija, virtamuuntajat, jännitemuuntajat, ylijännitesuojat, päämuuntaja ja 20kV:n maakaapelipääte. Kuvaile kyseisten osien/laitteiden käyttötarkoitus ko. kentässä:

 

 

Tehtävä 5:

Mitä tarkoitetaan 20kV:n kytkinlaitoksella?

Tehtävä 6:

Mitä tarkoitetaan kun kytkinlaitosten yhteydessä puhutaan kennoista?

Tehtävä 7:

Minkälaisia suojausjärjestelmiä käytetään levykotelokennoissa kiskosto-oikosulkutapauksien ehkäisemiseksi?

Tehtävä 8:

Mitä etua saavutetaan SF6 kojeiston käytöstä? Mihin etu perustuu?

Tehtävä 9:

Mitä kokoojakiskolla tehdään ja mitkä ovat sen pääosat (rakenne)?

Tehtävä 10.

Mihin erottimia käytetään?

Tehtävä 11:

Tavallisella erottimella ei ole virran katkaisukykyä. Sen sijaan kuormaerottimella on. Mihin perustuu kuormaerottimen erotuskyky?

Tehtävä 12:

Miten varokekuormaerotin toimii?

 

Tehtävä 13:

Mitä maadoituserottimella tehdään?

Tehtävä 14:

Mihin katkaisijaa käytetään?

Tehtävä 15:

Miten katkaisija eroaa erottimesta?

Tehtävä 16:

Mihin virta- ja jännitemuuntajia käytetään?

Tehtävä 17:

Mihin ylijännitesuojia tarvitaan?

Yleisin tarve on suojautuminen ukkoselta.

 

Tehtävä 18:

Mitä tarkoitetaan omakäyttömuuntajalla?

Sähköaseman omaa sähkötarvetta varten.

Tehtävä 19:

Mihin kytkinlaitoksen akustoja tarvitaan?

Turvaa kytkinlaitoksen sähköt vikatilanteessa

Tehtävä 20:

Mikä on suojareleistyksen tehtävä?

Toimivat oikosulku, ja ylikuormitus tilanteessa.

 

 

Tehtävä 21:

Mitä tarkoitetaan kennoterminaaleilla?

Lähdön suojalaitteisto

Tehtävä 22:

Mitkä osat sähköasemasta tai kytkinlaitoksesta on maadoitettava?

Tehtävä 23:

Millä edellytyksellä kytkinlaitoksessa voi tehdä käyttötoimenpiteitä?

Hannun kurssi sähköntuotanto ja -siirto 20.2.2017

Tausta materiaali:

 Internet: www.energia.fi ja www.fingrid.fi

Tehtävä 1:

Sähköä tuottavat voimalaitokset voidaan jaotella mm. tuotantotekniikan mukaan. Luettele yleisimmät Suomessa käytettävät voimalaitostekniikat?

kivihiilivoimalat (lämpövoimalaitokset), vesivoimalat, tuulivoimalat, ydinvoimalat.

 

Tehtävä 2:

Kuvaile pääkohdittain kuinka lämpövoimalaitokset toimivat?

Lämpövoimalaitos on voimalaitos, joka tuottaa ensin lämpöä, ja muuttaa sen edelleen sähköksi generaattorissa. Tyypillisimmin poltetaan jotain polttoainetta, vapautuneella lämmöllä höyrystetään vettä, höyry pyörittää höyryturbiinia ja tämä edelleen pyörittää generaattoria.

 

Tehtävä 3:

Mitkä ovat lämpövoimalaitoksen tavanomaiset energian lähteet?

Hiiltä, maakaasua, öljyä, turvetta, puuta tai hake.

 

Tehtävä 4: Miten lauhdevoimalaitos eroaa yhteistuotanto voimalaitoksesta

Höyryssä olevaa lämpöenergiaa voidaan joko ottaa hyötykäyttöön, jolloin kyseessä on vastapaine- eli lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitos tai lauhduttaa vesistöön tai ilmaan, jolloin kyseessä on lauhdevoimalaitos.

 

Tehtävä 5:

Mitä etua saavutetaan sähkön ja lämmön yhteistuotannosta? Entä mitä haittaa siitä on?

Vastapainevoimalaitoksessa höyry poistuu turbiinista kuumempana ja korkeammassa paineessa, joten sähköä saadaan vähemmän mutta toisaalta lauhteen energia voidaan hyödyntää. Tämän vuoksi lauhdevoimalaitoksia käytetään pelkkään sähköntuottoon mutta mikäli lämmölle on paikallinen käyttökohde, silloin käytetään vastapainevoimalaitosta.

 

Tehtävä 6:

Kuvaile kuinka ydinvoimala toimii?

Ydinvoimalan toiminta-ajatus perustuu siihen, että korkeasti rikastettua uraania asetellaan polttoainesauvoihin ketjureaktion aikaansaamista varten.

 

Tehtävä 7:

Miten painevesireaktorijärjestelmät ja kiehutusreaktorijärjestelmät eroavat toisistaan?

Kiehutusvesireaktorissa vesi kiertää vain yhdessä kierrossa matalammalla paineella (noin 75 kertaa ilmakehän paine) joten se kiehuu ytimessä noin 285°C.

Tehtävä 8:

Miten kaasuturbiinivoimalaitoksen toiminta eroaa kiinteän polttoaineen voimalaitoksesta?

Kaasuturbiinin toiminta perustuu sisäiseen palamiseen: polttoaine ruiskutetaan suurella paineella moottorin keskivaiheille akselin ympärille ryhmitettyihin polttokammioihin. Ahdin puristaa niihin ilmaa, jolloin polttoaine palaa suurella paineella ja pakokaasut purkautuvat taaksepäin turbiinin läpi. Turbiini puolestaan antaa akselin välityksellä voiman ahtimelle. Kaasuturbiinin ja suihkumoottorin tärkein ero on moottorin tuottaman voiman hyödyntämisen tapa: kaasuturbiinista otetaan akselitehoa, suihkumoottorista taas työntövoimaa esimerkiksi lentokoneelle. Potkuriturbiini on lentokoneessa käytetty kaasuturbiini, jonka akseliteho käytetään potkurin pyörittämiseen. Kaasuturbiini eroaa höyryturbiinista, jossa palaminen tapahtuu moottorin ulkopuolella ja itse moottori toimii välikaasun eli vesihöyryn avulla.

Tehtävä 9:

Kuinka vesivoimalaitoksen ja lämpövoimalaitoksen toimintaperiaatteet eroavat toisistaan?

Lämpövoimalaitoksessa lämmöstä vapautuneella höyryllä pyöritetään sähkögeneraattoria.

Vesivoimalassa virtaava vesi pyörittää turbiinia, joka puolestaan pyörittää sähkögeneraattoria.

Tehtävä 10:

Mitkä osatekijät vaikuttavat vesivoimalaitoksen tehokkuuteen?

Veden määrä, turbiinin ja generaattorin koko.

Tehtävä 11:

Luettele vesivoimalaitoksen pääosat, ja kerro mitä ne tekevät?

Turbiini, generaattori, pato, siirtoverkko

Veden liike-energia muunnetaan turbiinilla generaattorin pyörimisenergiaksi. Generaattorista energia menee siirtoverkkoon, joka muuntaa energian sähköksi.

Tehtävä 12.

Kuvaile kuinka tuulivoimala toimii?

Tuuliturbiini on turbiini, jolla tuulen eli virtaavan ilman liike-energiaa muutetaan turbiinin akselin pyörimisenergiaksi eli mekaaniseksi energiaksi. Akseli pyörittää edelleen sähköä tuottavaa generaattoria. Roottorin pyörimisliike sovitetaan vaihteiston avulla generaattorille sopivaksi. Mikäli energia käytetään suoraan esim. jauhinkivien pyöritykseen käytetään nimitystä tuulimylly.

 

Tehtävä 13.

Kuvaile kuinka aurinkovoimala toimii?

Keskittävässä aurinkovoimalassa kerätyllä lämmöllä käytetään lämpövoimaprosessia. Aurinkohöyryvoimala tuottaa energiaa muodostamalla vedestä auringon säteilyn avulla vesihöyryä. Espanjassa on tehty kokeellinen auringolla toimiva höyryvoimala. Siinä käytetään vettä öljyn tai muun nesteen sijasta, koska arvellaan sen toimivan nestetasolla parhaiten kaasuuntuessaan ja muutettaessa voimaksi.

 

Tehtävä 14.

Mihin varavoimakoneita käytetään, ja minkälaista polttoainetta niissä yleensä käytetään?

Sähkökatkot aiheuttavat vahinkoja, jotka voivat olla taloudellisia, tuotannollisia tai jopa henkilövahinkoja. Näiden vahinkojen estämiseksi tai minimoimiseksi tarvitaan varavoimaa. Niissä käytetään yleensä dieseliä.

 

Tehtävä 15.

Miksi hiilivoimalaitoksen käyttöä pyritään vähentämään?

Hiilivoiman haittoja ovat suuret rikki- ja hiilidioksidipäästöt sekä erilaisten typen oksidien pääsy ilmakehään. Jatkuvat päästöt aiheuttavat ympäristövahinkoja ja saastuneilla alueilla vakavia sairauksia. Öljyhuippu saattaa johtaa ehtyvien maaöljy- ja maakaasuvarojen korvaamiseen hiilivoimaa lisäämällä.

Hannun kurssi sähköntuotanto ja -siirto 13.2.2017

Tehtävä 1:

Luettele Suomen energia tuotannon tärkeimmät energialähteet (6kpl)?

Tehtävä 2:

Kuinka paljon Suomessa on sähköä tuottavaa yrityksiä ja voimalaitoksia?

413 yritystä ja voimalaitosta yhteensä.

Tehtävä 3:

Luetteloi, suuruusjärjestyksessä, Suomessa käytettävien energialähteiden osuudet:

Tehtävä 4:

Luetteloi, suuruusjärjestyksessä, Suomessa käytettävien sähkön tuotantomuodot energialähteittäin:

Puupolttoaineet (lämpö), öljy (lämpö), ydinenergia (sähköntuotanto), hiili (lämpö)

Tehtävä 5:

Mitä on säätövoima eli säädettävä sähköntuotanto?

 

 

 

 

Tehtävä 6:

Mihin säätövoimaa tarvitaan?

Sitä tarvitaan jatkuvasti pitämään sähkönkulutus ja –tuotanto tasapainossa eli käytännössä pitämään sähköverkko toiminnassa.

Tehtävä 7:

Miksi Suomeen tarvitaan nyt lisää säätövoimaa?

Koska Suomessa kuluu paljon sähköä ja toisaalta tuotannon vaihteluista.

Tehtävä 8:

Mistä ja kuinka paljon kotimaista säädettävää sähköntuotantoa?

Tuulivoimasta ja aurinkovoimasta ja sitä tarvitaan kulutuksen ja tuotannon vaihtelun perusteella.

Tehtävä 9:

Miksi energian tuotannossa on menty yhteistuotantoon (lämpö ja sähkö samasta prosessista)?

Energiaa on halvempi siten tuottaa koska lämpöenergiasta voidaan muuttaa energia sähköksi. Toinen syy on se että väkiluvut ovat kasvaneet.

Tehtävä 10:

Millä perusteilla sähkön tuotanto suurissa voimalaitoksissa on edullisempaa, kuin pienissä yksiköissä?

Siellä on enemmän resursseja tuottaa sähköä.

Tehtävä 11:

Mistä osatekijöistä sähkön kokonaishinta muodostuu?

Sähkönmyyntihinta, siirtohinta ja verot.

Tehtävä 12:

Mistä asioista sovitaan sähkösopimuksessa? Kenen kanssa sähkösopimus tehdään?

Hinnasta, minkälaista virtaa tarvitaan, ja sähkösopimus tehdään jälleenmyyjän kanssa.

Tehtävä 13:

Sähkölaskutus voi perustua lukemalaskuun tai arviolaskuun (+tasauslaskuun). Mitä heikkouksia ja/tai vahvuuksia näet laskutustavoille?

Lukemalasku tulee kulutusjakson jälkeen, joten ei voi tietää paljonko laskun hinta on.

Arviolaskujen perusteena on ennuste siitä, kuinka paljon sähköä käytät vuodessa. Ennuste muodostuu aiempien vuosien toteutuneen sähkön käytön perusteella. Uuden kodin ennuste muodostuu joko asiakkaan oman arvion tai ns. tyyppikäyttäjän kulutusennusteen pohjalta. Laskun mukana saat erittelyn laskun sisällöstä. Arviolasku muodostuu, mikäli laskutuksella ei ole laskutushetkellä hyväksyttyä lukemaa käytettävissä. Arvio tasataan tasauslaskulla heti, kun lukema seuraavan kerran on käytettävissä.

Tasauslasku perustuu mittarisi luentaan ja toteutuneeseen sähkönkäyttöön mittarinluentojen välillä. Tasauslaskulla laskutetaan todellinen sähkönkäyttösi. Laskusta vähennetään aiemmin laskutetut

arviomaksut. Mikäli olet käyttänyt arvioitua enemmän sähköä, erotus veloitetaan tasauslaskulla. Jos olet käyttänyt vähemmän, erotus hyvitetään laskulla. Tasauslasku sisältää myös seuraavan laskutusjakson arvio-osuuden sekä ennakkotiedotteen tulevista sähkölaskuistasi

Tehtävä 14:

Mitä tarkoitetaan sähkölaskussa/liittymätyypissä tariffilla?

Tariffi on vahvistettu ja yleensä virallinen maksu- tai hintaluettelo.

Tehtävä 15:

Tutustu sähkölaskuun. Esimerkki laskussa on numeroitu yhdeksän tärkeää kohtaa laskussa. Mitä numeroidut kohdat kertovat kuluttajalle?

http://energia.fi/sahkomarkkinat/sahkon-hinta-ja-sopimukset/sahkolasku/mita-sahkolaskuun-sisaltyy

Linkki ei toimi

Tehtävä 16:

Mistä osatekijöistä kuluttajan sähkön kokonaishinta muodostuu?

Katso energiateollisuuden videot!

Veroista, sähkön määrästä, sähkön hinnasta ja Nord-Pool pörssistä.

Tehtävä 17:

Tutustu vuoden 2014 sähkömarkkinakatsaukseen. Miten Suomi sijoittuu energian hinnassa muihin maihin nähden?

Suomessa on Euroopan muihin maihin nähden halvinta sähköä ja energiaa.

Tehtävä 18:

Mikä on Nord Pool Spot? Paljonko on tämän hetken energiahinta (MWh) Spotissa?

Nord pool spot on osakemuotoinen Pohjoismaiden ja Baltian maiden omistama sähköpörssi. 32,87e (MWh)

Tehtävä 19:

Mikä jännitetaso on suurjännitteisissä sähkönsiirtoverkoissa? Kuka nämä siirtoverkot omistaa?

110 kilovolttia nimellisjännitteeltään. Enso Alueverkko Oy. EPV Alueverkko Oy. Kaakon Alueverkko Oy. Kittilän Alueverkko Oy.

Tehtävä 20:

Mikä on Fingridin päätehtävä?

Yhtiön tehtävänä on ylläpitää ja kehittää Suomen sähkönsiirron kantaverkkoa.

Tehtävä 21:

Miksi maamme kantaverkko on yhteydessä mm. Ruotsiin, Norjaa ja Venäjälle? Käy katsomassa Fingridin sivustoilta kuinka paljon viedään/tuodaan sähköä rajojemme yli?

Yhteys lisäsi Suomen ja Ruotsin välistä sähkönsiirtomahdollisuutta ja liitti maiden sähkömarkkinat entistä kiinteämmin toisiinsa. Investointi vähensi sähkömarkkinoiden jakautumisesta johtuvia maiden välisiä tilapäisiä sähkön hintaeroja ja pienensi markkinaosapuolten suojauskustannuksia. Yhteyden avulla pienennettiin myös pohjoismaisten sähkönsiirtoverkkojen häviöitä ja reservien hankintakustannuksia sekä parannettiin käyttövarmuutta. Sähköä viedään Suomesta ja tuodaan Suomeen 306 (MWh).

Tehtävä 22:

Etsi internetistä viime vuoden sähkön kokonaiskulutus? Ilmoita tulos myös kilowatteina.

15 105 MWh ja 15 105 000 kWh

Tehtävä 23.

Kuinka sähkökulutus on jakautunut Suomessa?

Etelässä kulutetaan eniten sähköä, ja mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä vähemmän sähköä kulutetaan.

Tehtävä 24:

Mikä on jakeluverkkoyhtiön tehtävä?

Se omistaa alueen sähköverkon. Tehtävänä on välittää energiatiedot asiakkaalle.

Tehtävä 25:

Käy katsomassa internetistä jonkun jakeluverkkoyhtiön kotisivuilta minkälaisia sähkön myyntituotteita heillä on.

Mitä löytyy?

Lahden energialta löytyy kaukolämpöä, kvartaalisähköä, ekologista sähköä, ja yrityssähköä yrittäjille.